keskiviikko 21. elokuuta 2013

Auts!

Hannele MRSL-blogin takaa sai minut ajattelemaan kysyessään, "Odotatko sinäkin aina vain seuraavaa lomaa?". Pointtina tekstissä oli, että jos työ aiheuttaa vain katkeruutta ja ankeaa oloa, olisi syytä tehdä jotain muuttaakseen asioita eikä jäädä lantaan rypemään. Pätee toki muihinkin tekijöihin kuin työhön.

Tunsin pienen piston nilkassani, kun täälläkin tuo marmatusosasto on ollut melko painavassa roolissa, ja lähtökohtaisesti nimenomaan ankean duunitilanteen takia. Oltuani kesäloman jälkeen neljää päivää töissä itkin itseni uneen työpaikan ankeuttajien takia. Myönnän olevani kateellinen kaikille, jotka pitävät työstään edes muutamana päivänä viikossa.

Mutta! Ja tähän tulee se tärkeä mutta ;). Ryven kyllä lannassa, koska johonkin se kaikki paha olo pakko purkaa, mutta yritän myös tehdä asialle jotain. Tällä sivulauseella oikeutan siis ulinani. Uutena vuotena päätin keskittyä enemmän niihin mukaviin puoliin elämässäni. Joita siis on paljonkin! On vaan syvästi synkkää, kun suurin osa päivästä menee ankeissa oloissa.

Ja sitä paitsi! Yritän muokata työtäni parempaan suuntaan, mutta toisia ihmisiähän minä en voi muuttaa. Matoja on koukuissa ja sitä rataa. Fakta kuitenkin on, että lähteä en voi ilman uutta hommaa, koska asuntolaina ei maksa itse itseään takaisin, ja vielä ei olla siinä pisteessä, että koko muu elämä pitäisi laittaa remppaan tyhmän työn takia. Teen siis työn ulkopuolisesta elämästä mahdollisimman mukavaa harrastusten avulla: ihana moderni jatkui taas viime viikolla ja uskalsinpa tosiaan palata myös balettitangon juurelle. Ja muutaman viikon kuluttua astun takaisin koulutielle, virkistämään ruostunutta ranskaani. Oma tärkeä osansa on tietysti ystävillä, niin niillä pitkäaikaisilla luottopilareilla kuin teillä mahtavilla bloginaisillakin, joilta aina saa tukea, kun horjuttaa.

Joten, it's not all bad, kuten Lontoossa sanottaisiin! Kyllä tämä tästä vielä iloksi muuttuu :).

2 kommenttia:

Kaunis kiitos kommenteista!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...